Barbarea vulgaris

Peltokanankaali on suomalainen vastine parsakaalille. Sen kukkanuput on hämmentävän samanmakuisia kuin parsakaali. Kasvi on varsinainen C-vitamiinipaukku ja myös suoliston ystävä. 

Peltokanan kaalin kukkanuput kannattaa kerätä talteen siinä lyhyenä aikana toukokuussa, jolloin niitä riittää paljon paikoilla jossa kasvia kasvaa. Nuput voi syödä sinänsä salaatin mukana tai kuullottaa voissa tai höyryttää kevyesti ja voidella sen jälkeen voilla. Niitä voi lisätä myös munakkaisiin, keittoihin ja gratiineihin aivan kuten parsakaaliakin. C-vitamiinipitoisuus on niin suuri, ettei kannata innostua syömään liikaa peltokanankaalia illallisella, koska virkistysvaikutus voi olla niin suuri että uni ei tule!

Peltokanankaalista voi syödä myös kukintoja ja käyttää niitä koristeiksi. Myös nuoret pyöreähköt lehdet voi syödä salaattina. Kasvin myöhemmässä vaiheessa lehtien muoto muuttuu pitkulaisemmaksi.

Kasvi on hyvin levinnyt aivan Lappia lukuunottamatta ja sitä voi löytää pientareilta, niityiltä ja usein aika aurinkoisilta paikoilta.

Ruokavinkki

Laita uuniastiaan peltokanankaalin nuppuja ja kukkia, muuta hortaa, hiukan tomaattimurskaa ja vaikkapa Koskenlaskija-juustoa tai muuta sopivasti uunissa sulavaa. 

Kukkanuppuja kuten muutakin hortaa voit laittaa kätevästi myös tyjentyneen kurkkupurkin sinapin siemenillä maustettuun etikkaliemeen. Peltokaalin sinappinen aromi sopii hyvin sen kanssa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.