Fragaria vesca 

Ruusukasveihin kuuluvaa ahomansikkaa kasvaa sekä meillä Suomessa että muuallakin maapallolla. Suomessa sitä esiintyy eniten Etelä- ja Keski-Suomessa, vähemmän Kainuussa ja Perä-Pohjolassa. Pohjoisimmassa Lapissa sitä tavataan ainoastaan harvakseltaan. Kasvin latinankielinen nimi tarkoittaa hurmaavantuoksuista ja nautittavaa. 

Missä kasvaa? 

Ahomansikka viihtyy valoisissa, lehtomaisissa metsissä, avohakkuupaikoilla, nuorissa taimikoissa, niityillä, pientareilla ja rannoilla. 

Käyttö keittiössä 

Ahomansikka on aromaattisen herkullinen marja, mut- ta myös kasvin nuoret, vaaleanvihreät lehdet ovat mai- niota syötävää villivihanneksena. Lehtien satokausi alkaa heti, kun pikkuruiset lehdet puskevat pintaan varhain keväällä, ja jatkuu koko kasvukauden. 

Ahomansikan nuoret lehdet maistuvat herkullisilta salaatissa, johon on sekoitettu muitakin villivihanneksia. Ahomansikan lehdet sopivat oivallisesti myös horta-pestoon, hortamarinadiin ja villivihannespiiraisiin. Nuorilla vaaleanvihreillä lehdillä voi maustaa ja koristella monenlaisia juhlajuomia sekä makeita jälkiruokia. Ahomansikan lehdet antavat silputtuna lempeää aromia niihin.

Esi-isämme ovat syöneet ahomansikoita jo kivikaudella. Neoliittisen ja mesoliittisen kivikauden löydökset kertovat tästä. Ahomansikoiden viljely alkoi eurooppalaisissa puutarhoissa renessanssin aikaan. 

Pohjois-Amerikan intiaanit kutsuivat ahomansikkaa sydänmarjaksi tämän muodon, hurmaavan tuoksun ja maun mukaan. 

Lehdet ovat tuoreina tai kuivattuina ihanaa teeaineista. Tee maistuu sellaisenaan tai siihen voi sekoittaa muitakin villivihanneksia: maitohorsmaa, vuohenputkea, pieniä koivun hiirenkorvia ja suppuisia poimulehtiä. Tällaista hauduketta voi käyttää myös kokkauksessa kasvisliemen sijaan. 

Lehdet sisältävät muun muassa runsaasti C-vitamiinia, flavonoideja, antosyaaneja, parkkiaineita, tanniineja ja eteerisiä öljyjä. Marjoissa on muun muassa rautaa, C-vitamiinia, mangaania, karotenoideja ja kuparia. 

Käyttö rohtona 

Ahomansikan lehtiä on käytetty punataudin, kihdin ja munuaiskivien hoidossa jo vuosisatoja. Lehdillä ja marjoilla on lievitetty myös reumaattisia vaivoja ja ripulia. Marjoilla on ehkäisty keripukkia. Kasvin sanotaan lisäävän virtsaneritystä. Elias Lönnrotin mukaan kasvi on ulostuttava ja janoa sammuttava. 

Kauneudenhoidossa ahomansikan marjoja on käytetty herkän ja epäpuhtaan ihon hoitoon puhdistamaan ja rauhoittamaan. 

”Oma maa mansikka, muu maa mustikka” -sanonta viittaa kaskeamalla valloitettuun omaan maapalstaan, ei kotimaan ihannointiin. Ahomansikkaa myytiin ennen toreilla ja tienvarsilla. Sen käyttö oli yhtä yleistä kuin nykyajan puutarhamansikan. 

Tapa pujottaa ahomansikoita heinään ennen herkuttelua on tunnettu muuallakin maailmassa kuin meillä Suomessa. 1800-luvulla Englannissa lapset pujottelivat marjoja heinänkorsiin ja kauppasivat niitä. Englannin kielen mansikkaa merkitsevä sana strawberry (straw = olki, berry = marja) viittaa siihen. 

Vinkkejä: 

Hulluna hortaan 

• Sekoita mustaan teehen kuivattuja tai hiostettuja mansikanlehtiä, saat aromikkaan hyvänmakuisen juoman! 

• Hauduta todellista herkkujuomaa lisäämällä mukilliseen kiehuvaa vettä runsas teelusikallinen kuivattuja mansikanlehtiä, pari kolme kuivattua mansikan viipaletta ja pieni pala vaniljatankoa. Hauduta 10 minuuttia, tuoksuta ja nauti!.

Huom! Marjojen syöminen voi aiheuttaa joillekin allergiaoireita! 

• Kokeile hampaiden valkaisuun mansikanmarjasurvosta! Saat lisätehoa valkaisuun sekoittamalla mansikkasur- vokseen hieman ruokasoodaa. Harjaa hampaat survoksella ja purskuttele sitä suussa. 

• Käytä mansikkasmoothien maustamiseen luomu- tai ahomansikoiden lisäksi kourallinen ahomansikan lehtiä ja pari tuoreen mintun oksaa. Nesteeksi voit käyttää maustamatonta luomujogurttia, koivunmahlaa, kaura- maitoa tai kookosmaitoa. Makeutukseen sopii hunaja. 

Teksti on ote Hulluna hortaan -kirjasta, jonka tekijät ovat Jouko ja Raija Kivimetsä. Siitä tuli Suomen kaikkien aikojen suosituin hortoiluopas. Painos on loppu mutta voit ehkä vielä saada sitä hortaohjaajien opastuksien yhteydessä ja englanninkielisenä, kysy jouko.kivimetsa@gmail.com.

Horta2021 Hollola 4.-5.8.2021, siellä hortaväki kohtaa!

Muista! Voit tulla maistelemaan kaikkia mahdollisia hortaherkkuja maailman hortamekkaan Hollolaan 4.-5.8.2021 kansainvälisesti merkittävimpään joka toinen vuosi Messilän kartanolla pidettävään tapahtumaan: HORTA2021 HOLLOLLA. Ensimmäisenä vuonna tapahtumaan on vapaa pääsy, tervetuloa!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.